Uudet mekot talveen

Talvi oli hetken aivan mahtava. Oli lunta ja pakkasta ja lumileikkejä.
Nyt kun sää ei enää ole ollenkaan mahtava, piti tehdä yksi talvinen mekko tuomaan talvista oloa.

Kangas on Murulta, ihanaa neulosta. Resorit Eurokankaasta ja malli Ottobreltä, sama kun aikaisemmissa punaisissa velourmekoissa. Hyväksi havaittu, helppo pukea ja riisua itse. Hiukan muutin hihaa, että sain sen pussittamaan. Jospa nämä toisivat talven takaisin, joohan?

 

 

Onnistumisen iloa!

Aloitin viime kesänä Neulojien kesämiitissä Jyväsykylässä tämän Pine-neuletakin. Muutamia töitä on tässä välissä valmistunut, joten ihan putkeen en tätä työtä tehnyt.
Mutta nyt vihdoin se valmistui! Ja olen kyllä tosi tyytyväinen!

Sormet syyhyävät jo tarttua seuraavaan Isagerin neuleeseen. Sain joululahjaksi lahjakortin Kerään, joten nyt on helppoa pistää lankatilausta vetämään.. Kun vaan osaisi päättää, minkä teen seuraavaksi!

 

Lankana käytin kirjan ohjeesta poiketen Isagerin Highland woolia ja Alpaca 1-lankaa. Näitä lankoja saat tilaamalla tai poikkeamalla Tampereella Lankalauppa Kerässä. 

Luulin tehneeni itselleni pipon.

Tarvitsin pipon. Sellaisen missä otsan kohta on niin paksu, ettei viima haittaa. Sellaisen teinkin, tästä Snurren Lang Yarns Merino 120-langasta.

Mutta kuinka ollakaan, perheestä löytyi joku muukin, kenelle tämä pipo näytti sopivan. Joten ehkä näitä tarvitsee tehdä lisää?

Silmukoita loin 92, ja sitten neuloin joustinta 38 cm.
Sitten vaan kavennukset: nurjat silmukat kaksi nurin yhteen, seuraava kerros 2 oikein, 1 nurin. Seuraavalla kerroksella oikeat silmukat yhteen, seuraava kerros 1oikein 1 nurin.
Seuraavalla parilla kerroksella neuloin pelkkää nurjaa, kavennuksia: 1 nurin, 2 nurin yhteen, 1 nurin.. Niin kauan että silmukoita on vain muutama jäljellä.
Päättely.
Tupsu ja tupsun kiinnitys.

Tässä tämän illan loppuun saatettu työ. Ja huomenna heti käyttöön. Jollekin meistä.

Illan ompelujutut

Nyt kun palasin töihin, mietin etten varmaan enää koskaan ikinä ehdi ommella yhtään mitään.
Toisaalta, kaapissa on vinopino leikattuja kankaita, joten jos aina jonkun sauman silloin tällöin. Sitä kuitenkin kaipaa omaa tekemistä ja aikaa, jotain ihan konkreettista.
Niinpä tämän illan ompelun tuloksena tytöillä on uuden housut päiväkotiin. Ottobren kaavoilla, Metsolan froteekankaasta. Korkealla resorivyötäröllä, niin ei paina ei kiristä.
Tykkään näistä lökärihousuista, missä pyllyn kohta roikkuu jossain polvien yläpuolella. Tein tarkoituksella vähän reilumpaa kokoa, kun noita housuja on jo parit, niin vähän niinkun seuraavaa kokoa, mutta voihan noita nytkin jo käyttää.
Ja tuo sininen. Koska se on varsinkin toisen tirriäisen lemppariväri, niin olen alkanut sitä suosimaan ja huomaan että pidän siitä itsekin kovasti!
Päiväkoti-ja työuramme on alkanut ankaralla sairastelulla, mutta tänään jaksettiin jo vähän poseeratakin..

Tässäpä siis tämä illan ompelut, huomenna taas jotain muuta :)

 

 

Väriä elämään! Ja pari nukkea.

 

 Törmäsin netissä näihin mielestäni tosi hauskoihin nukkeihin, ja pari piti tietenkin testata heti alkuun. 

 

Ohjeet ja kaavat löytyvät, ihan videon kera, täältä. Jalkojen täyttäminen oli ehkä työläin osuus, kun näillä neitosilla on aika solakat sääret. Mutta sukkapuikon avulla sekin onnistui. 

Kasvoja mietin pitkään, netin kuvia kahlatessani huomasin että moni oli ne vain piirtänyt kangastussilla, mutta itse päädyin ne kirjomaan ja posket tuputin kangasvärillä.

Sitten yksi pikakäsityö, eli pari uutta tyynyä olkkarin sohvalle. Niistä kankaista, mitä varastosta löytyi.

  Eturivin tyynyt uusia, muut vanhoja ja ihan kaupasta ostettuja..

 

             
           Kevät tulee, sen tuntee jo nyt!

Tästä lastenhuoneen koristuksesta en voi ottaa kunniaa itselleni, mutta eikös olekin aika ihana! Ja ihana on kaverikin, joka sen tytöille virkkasi :)

Uutta garderoobia päiväkotiin ja pari ajatusta

Nythän se on sitten sellainen tosiasia edessä, että huomenna tirriäiset aloittavat päiväkotiuransa, ja minä palaan työelämään. Tuo ajatus on ollut takaraivossa toki koko syksyn, enkä osaa oikein sanoa mitä mieltä tällä hetkellä paluusta olen. Toisaalta, ei tässä tarvitse mitään mieltä ollakaan, sinne mennään huomenna, haluttiiin tai ei.

 

 

Olen viihtynyt kotona yllättävän hyvin. Siirtänyt töihin paluuta useaan otteeseen, koska kotona on ollut vaan niin kivaa. Kolmeen vuoteen on mahtunut paljon muutakin kuin lasten hoitoa. Olen perustanut pienen putiikin (joka on menestynyt paremmin kun osasin arvatakaan), harrastanut jalkapalloa (minä!), käynyt salilla enemmän kun ikinä elämässäni. Olen juossut useita kilometrejä naapuruston juoksukerhon mukana ja jopa osallistunut kahteen juoksutapahtumaan. Ommellut, ommellut ja ommellut, myyntiin, tirreille ja itsellenikin, monen vuoden tauon  jälkeen. Olen tutustunut valtavaan määrään uusia ihmisiä, osa kuuluu nykyään naapuruston tuttaviin, osasta on tullut oikeita ystäviä ja yhdestä äidistä ja tyttärestä olemme tyttöjen kanssa saaneet oikeat sydänystävät. Olemme saaneet kunnian tutustua naapuruston vanhaan rouvaan, josta on ollut kovasti iloa arjessamme.

Kolmen vuoden aikana minusta on tullut äiti. Muistan alkuajan aamut, jolloin ovi sulkeutui ja jäin yksin tirrien kanssa väsyneenä itkemään, kun yön valvomiset olivat vieneet voimat ja edessä oleva päivä tuntui loputtoman pitkältä. Mutta näitä muistoja on vain vähän. Yleensä päivät ovat olleet täynnä hauskoja hetkiä, en usko että koskaan enää saan viettää päiviäni kahden koomikon seurassa. Mutta toivon, että uudessa arjessamme on puolensa, jotka pääsevät vielä yllättämään minut.

Uuden arjen kunniaksi tein tirriäisille päiväkotimekot, joita myös Peppi-mekoiksi kutsutaan. Tässäpä nämä, nyt on siirryttävä SILITTÄMÄÄN itselle työvaatteita.

Kankaat Eurokangas, mekon kaava Mekkotehdas. Pipot Snurren malli, Snurren langoista.

Niin pehmeä pipo!

Snurre on hyvä kauppa. Sinne kun menee, niin siellä välillä ihan kerrotaan mitä tarvitsen. Viimeksi sain vinkin, että tästä ihanan pehmeästä Cardiff cashmerestä pitää tehdä pipo, tällä kertaa itselle. Ja niinhän minä tottelin ja tuota lankaa kaksi kerää ostin ja ihanahan siitä tuli! Niin pehmeä, ei kutita tippaakaan!

 

Silmukkamäärän nappasin Kalastajan vaimon sivuilta, mutta pituutta lisäsin aika rutkasi enemmän. 

 

Suosittelen!