Laatikkopaita on vihdoin valmis! Aloitin sen kesän lopulla, kun tarvitsin (ehdottomasti siis tarvitsin..) uutta neulottavaa. Olin matkalla Muonioon ihanan kummipoikani ristiäisiin ja kaikki neuletyöt olivat siinä vaiheessa, ettei niitä viitsinyt ottaa junaan mukaan. Melkein valmiita (tulevat valmiiksi jo menomatkalla), neuleita jotka ovat siinä vaiheessa että kappaleita pitäisi liittää toisiinsa (mahdotonta junassa) tai liikaa tarkkaavaisuutta vaativia (tulomatkalla minulla oli kummipoika perheineen matkustusseurana, ala siinä sitten laskemaan silmukoita ja samalla seurustele). Matka taittui molempiin suuntiin junalla, joten tekemistä tarvittiin. Koska matkustin ensin Tampereelle, oli luonnollista ostaa langat Kerästä.
Siispä soittoa Kerään, tarkistus mitä lankoja ja värejä heiltä löytyy, pyyntö kopioida ohje valmiiksi ja hups, syöksyminen kauppaan ja ulos ja matka jatkuikin taas!
Ja hei, kerrankin olen tosi tosi tyytyväinen johonkin neuletyöhöni! Tätä oli kiva tehdä ja tämä on ihana päällä! Nyt tuli potkua saada pari muutakin "nappeja vaille valmiita"-neuletta käyttökuntoon.
 |
| Ja tämä on todellinen laatikko... |
Ja jälleen superhelppo neuloa, suoraa putkea vaan, oikeaa ja nurjaa. Ohje on Modasta, saanee lankojen mukana jos käyt Kerässä ostoksilla :) Lanka on Isagerin Meriliniä, 80% merinovillaa, 20% pellavaa.
Ja sitten se lausunta, tai puheosuus. Olen nimittäin nyt useampana aamuna peräkkäin ihmetellyt, että mitä noiden tirppojen päässä tapahtuu yön aikana, kun tuntuu että joka aamu osaavat puhua paremmin ja paremmin. Että mitä pirua, kohta muodostavat parempia ja sanavarastoltaan rikkaampia lauseita, kun minä ikinä esim. saksaksi. Pikkasen alkaa kateutta pukkaamaan. Miksei mun sanavarasto kasva samaan tahtiin, että aamulla hups vaan, minähän puhun paljon sujuvammin tätä saksaa kun eilen illalla? En ymmärrä. Hurjaa on.
.JPG)
Kauniita käsitöitä!
VastaaPoista